TANDEM kutsuu asukkaita, joihin vaikutukset kohdistuvat, kuvaamaan politiikkojen ja toimenpiteiden koko järjestelmää koskevia vaikutuksia. Tämän menetelmän avulla hankkeessa otetaan huomioon myös kunkin tapaustutkimuksen erityispiirteet ja varmistetaan, että sidosryhmien kannalta merkitykselliset kriteerit otetaan huomioon eikä vain ne, joista on helposti saatavilla tietoja.

TANDEM kehittää järjestelmällisen määrällisen vaikutusten ennakkoarvioinnin täydentämällä laadullista järjestelmäkarttaa määrällisillä tiedoilla ja simuloinneilla (mahdollisuuksien mukaan) seuraavien vaiheiden avulla:

• Alustavan laadullisen järjestelmäkartan laatiminen haastattelujen perusteella CLD:n avulla. Sitä täydennetään seuraavassa vaiheessa kansalaisilta saaduilla näkemyksillä.
• Osallistavan järjestelmäkartoituksen (PSM) helpottaminen kansalaisten kanssa, jotta saadaan tietoa erityiskysymyksistä ja edistetään tiedonvaihtoa, luodaan yhteinen käsitys haasteista, järjestelmän rakenteesta ja siihen liittyvästä dynamiikasta sekä siitä, miten politiikat vaikuttavat järjestelmään. Tämä johtaa politiikkojen ja toimenpiteiden laadulliseen vaikutusten kartoittamiseen, jotta voidaan ymmärtää niihin liittyviä järjestelmärakenteita ja niistä aiheutuvia vaikutuksia.
• Järjestelmän arkkityyppien tunnistaminen ja muiden tietolähteiden ja tietojen integrointi kvantitatiivisen mallin kehittämiseksi (jos mahdollista). Tuloksena saatava systeemivaikutusten arviointi esitellään sidosryhmille, jotka voivat sen jälkeen antaa palautetta ennakoidusta systeemidynamiikasta ja varmistaa, että se on otettu oikein huomioon ja että toimenpiteiden vaikutukset ovat kohtuullisia. Vaikutuspisteanalyysi Meadowsin mukaan[1] ja Abson et al.[2] arvioidaan, miten vahvasti politiikoilla ja yksilöidyillä toimilla puututaan vipuvaikutuksiin.

 TANDEMin menetelmässä PSM on osa ensimmäisessä paneelissa käytettäviä välineitä, joiden tarkoituksena on parantaa sidosryhmien ymmärrystä kunkin tapaustutkimuksen kontekstista. Yksi TANDEMin tuotoksista sisältää osallistavien menetelmien (mukaan lukien PSM) yhdistelmästä saadut tärkeimmät tulokset. 

[1] Meadows, D. H. (2008). Thinking in systems. A primer. (D. Wright & Sustainability Institute (eds.)). earthscan. https://doi.org/10.4324/9781315558837

[2] Abson, D. J., Fischer, J., Leventon, J., Newig, J., Schomerus, T., Vilsmaier, U., von Wehrden, H., Abernethy, P., Ives, C. D., Jager, N. W., & Lang, D. J. (2017). Leverage points for sustainability transformation. Ambio, 46(1), 30–39. https://doi.org/10.1007/s13280-016-0800-y

Abson, D. J., Fischer, J., Leventon, J., Newig, J., Schomerus, T., Vilsmaier, U., von Wehrden, H., Abernethy, P., Ives, C. D., Jager, N. W., & Lang, D. J. (2017). Leverage points for sustainability transformation. Ambio, 46(1), 30–39. https://doi.org/10.1007/s13280-016-0800-y

Burdge, Rabel & Vanclay, Frank. (1996). Social Impact Assessment: A Contribution to the State of the Art Series. Impact Assessment. 14. 10.1080/07349165.1996.9725886.

Collste D, Pedercini M & Cornell S.E. (2017). Policy coherence to achieve the SDGs: using integrated simulation models to assess effective policies. Sustain Sci 12, 921–931. https://doi.org/10.1007/s11625-017-0457-x

Dendena B & Corsi S. (2015). The Environmental and Social Impact Assessment (ESIA): a further step towards an integrated assessment process. Journal of Cleaner Production. 108. 10.1016/j.jclepro.2015.07.110.

Esteves A, Franks D & Vanclay F.(2012). Social impact assessment: the state of the art. https://doi.org/10.1080/14615517.2012.660356

Gramling R & Freudenburg W (1992). Opportunity-Threat, Development, and Adaptation: Toward a Comprehensive Framework for Social Impact Assessment. https://doi.org/10.1111/j.1549-0831.1992.tb00464.x

Ijäs, A., Kuitunen, M.T., Jalava, K., (2010). Developing the RIAM method (rapid impact assessment matrix) in the context of impact significance assessment. Environ. Impact Assess. Rev. 30 (2), 82–89. http://dx.doi.org/10.1016/j.eiar.2009.05.009.

Lopes, Rita & Videira, Nuno. (2015). Conceptualizing Stakeholders’ Perceptions of Ecosystem Services: A Participatory Systems Mapping Approach. Environmental and Climate Technologies. 16. 10.1515/rtuect-2015-0011.

Meadows, D. H. (2008). Thinking in systems. A primer. (D. Wright & Sustainability Institute (eds.)). earthscan. https://doi.org/10.4324/9781315558837

Sterman, J. D. (2000). Business Dynamics: Systems Thinking and Modeling for a Complex World. In Management. https://doi.org/10.1057/palgrave.jors.2601336

Suopajärvi, Leena. (2013). Social impact assessment in mining projects in Northern Finland: Comparing practice to theory. Environmental Impact Assessment Review. 42. 25–30. 10.1016/j.eiar.2013.04.003.